"Kertokaapa?"

Huhhahhei, siivosinpa sähköpostilaatikkonikin. Eikös sieltä yksi lastu löytynyt vielä tälle vuodelle. Yllä marraskuisen joku Helsingin Sanomain kolumnisti päättää tekstinsä epäsuoraan kysymyslauseeseen.

Silloin viime vuosikymmenellä, kun minä kävin koulua, esimerkin päälause olisi ollut "kertokaapa". Kysymysmerkkiä ei laitettu, koska päälause oli toteava eikä kysyvä. Nyt lopun kysymysmerkki tuo mieleeni englantilaisen loppukiekaisun.

Tulee mieleen sanonta koirasta ja karavaanista - nyt kun vuosikymmen jälleen vaihtuu...