torstai 28. huhtikuuta 2016

Tuplatietoisku x 2

Sain juuri äsken tuplatietoiskun tajuntaani. Luin uusinta Image-lehteä. Siinä kerrottiin puffatuista ruoista. Samalla kuuntelin Yle Areenasta eilen eetteriin päässyttä Radio Suomen Aristoteleen kantapäätä.

Olin lukenut puffatusta riisistä, kun Areenasta kuului pätkä (leikisti) 1970-luvun kielitoimiston neuvontapuhelua. Siinä verbiä puffata pidettiin arkisena ja parempana pidettiin sanaa kuohkokypsytetty. On se hienoa, että kieli kehittyy! 

Vai onko?

Pasi Heikuran ohjelmasta opin myös sen, että ruoka-sanan genetiivi lausutaan aina "ruuan", vaikka se kirjoitettaisiin "ruoan". Niin, suomen kieltä ei tosiaankaan aina lausuta niin kuin kirjoitetaan.

Eipä mennyt tämäkään päivä hukkaan, kun opin kaksi uutta asiaa. Kielikukkanen kiittää Areenaa ja Imagea.

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Hyvää suomea!

Hyvää suomen kielen ja Mikael Agricolan päivää! Tänään ojennan värikkään kielikukkasen VR:n tarjoiluille: snack-sanan monikko on tosiaan snackit äkkiseltään ajateltuna. Tällä kertaa Kielitoimiston sanakirja on kuitenkin sitä mieltä, että muoto on snacksit.

Hmm... kummalta diagnosoimme länsiflunssan, VR:ltä vai Kielitoimistolta?

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Monikkomaat ärsyttää, äh! Monikkomaat ärsyttävät!

Image, Image, minkä teit!

Huhtikuun numerossa mielenkiintoisen romaniartikkelin lopuksi kirjoittaja kertoo Unkarin ja Tsekkien koulutetuista ihmisistä.

Voisitteko kertoa, mikä näiden monikkomaiden idea on? Käydään Tsekeissä, Briteissä, Ausseissa... ja Jenkeissä. Itse lupaan pohtia, mikä minua ilmaisussa niin kovin ärsyttää.