sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Esimerkiksi ja niin edelleen


Niin paljon kuin Imagesta pidänkin, marraskuun numerosta silmiin kolahti tämä lista. Jos aloittaa kertomalla, että kyse on esimerkeistä, miksi loppuun pitää laittaa ja niin edelleen? Esimerkithän ovat ESI-merkkejä, eivät koko lista.

maanantai 3. lokakuuta 2016

Naistenlehti-ihminen ja Sanomalehti-ihminen

WP_20160930_005.jpg
Yhteishyvä-lehti 10/2016



N:n ja S:n tiistai 4.10.2016


Elämä on raskasta vain todellisuudessa. Naistenlehti-ihmisen elämä väreilee samppanjansävyisenä, kuulostaa vispilöillä soitetulta jazz-kompilta, tuntuu tilaajalahjaksi saadulta fleecepeitteeltä ja näyttää tältä:


Naistenlehti-ihminen N heräilee sarastusvalon valkeuteen. N pesaisee itsensä suihkussa ja sutaisee pörröiset hiuksensa huolettomalle nutturalle: “Tänään elellään etätyöpäivää!” N pujahtaa arjenharmaaseen oloasuunsa, surauttaa surutta gojimarjoista, granaattiomenoista ja reilun kaupan luomubanaaneista pirtsakan fruitien, joka sisältää alle 200 kilokaloria.


----


Sanomalehti-ihminen S on kiinni reaalitodellisuudessa tiukasti kuin ruostunut pultti teräslevyssä. Aamulla hän hyvästelee puolisonsa. S nousee R-junaan ja pendelöi Pasilaan raiteelle 4. Saijaksi nimetystä syysmyrskystä huolimatta paikallisjuna pysyy aikataulussa. S on tietotyöläinen ja hän työskentelee muiden analyyttisten sanomalehti-ihmisten kanssa proaktiivisessa tiimissä korkeassa talossa Itä-Pasilassa. Kello 11.15 hän nauttii työpaikkalounaan. Lopuksi hän ostaa mukaansa 85-asteisen vaaleapaahtoisen kahvin. Avokonttoriin palattuaan S proaktivoituu jälleen ja työstää hankkimaansa dataa kello 16.00:aan saakka.


----


Lounaan Naistenlehti-ihminen nauttii kahvilassa, mikä vaatii sukkelaa muodonmuutosta. N sipaisee hitusen meikkiä, sukeltaa luumunväriseen villapaitaan, kietaisee kaulaansa pehmoisen ruutuhuivin ja vetäisee päälleen laivastonsiniset farkut. Hän sujahtaa kepeän vadelmanpunaisiin Hai-saappaisiinsa kohdatakseen tunnelmallisen syysmyrskyn ja kevytjuustoisen salaatin. Hän huitaisee vielä pikkutavarat laukkuunsa ja kipaisee kahvilaan.


Palattuaan N keräilee raportteja selailtavakseen. Hän uppoutuu jälleen pehmoiseen oloasuunsa, kääräisee ympärilleen fleecehuovan ja puuhastelee kaikenlaisten raporttien parissa. Samalla N hätistää arjen kiireet ja huolet ulkopuolelle antaakseen mielensä seisahtua nauttimaan hetkestä. Välillä hän siemailee ruusunmarjaateetä ilman sokeria ja keinotekoisia makeutusaineita.


----


Paluumatkalla S lukee digi-Hesaria Pasilasta Järvenpäähän ja Järvenpäästä Hyvinkäälle digi-Taloussanomia. Kotona odottaa terveellinen lohiateria, jonka N pyöräytti kätevästi naistenlehden helpolla reseptillä. Aterioituaan S ja N vetäytyvät olohuoneen sohvalle. He katsovat elokuvan, jolle naistenlehden toimitus tuikkasi viisi tähtöstä ja Helsingin Sanomain elokuvakriitikko antoi kolme tähteä.

Illan päätteeksi N kirjoittelee vielä kiitospäiväkirjaansa. S tutkii digi-Kauppalehteä. Lopulta N  muiskaisee puolisolleen hyvänyönpusun. S vastaa antamalla hyvänyönsuukon ja nukahtaa pian. N valvoilee hetken, mutta henkäiltyään tyynyynsä suihkaisemaansa laventelisuihketta, hän uinahtaa. Ja hyvä niin, sillä huomenna koittaa jälleen teonsanojen täyteinen päivä.

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Vauva on kappale

Perjantain 12.8. Helsingin Sanomissa vauvat ovat kappaleita. Miksei voi sanoa "5010 vauvaa"? Eikö vauva ole yksilö, henkilö tai henki?

Joskus näen myös vauvoja kutsuttavan pronominilla se. Eikö jokainen ihminen ole hän-pronominin arvoinen?

torstai 5. toukokuuta 2016

Kannattaa olla keski-ikäinen...

Kannattaa olla keski-ikäinen - ainakin Hyvinkään Prisman aulassa. Lähdenkin hakemaan skeittilautani.

Jos joku keski-ikäisistä lukijoista ei tiedä, mikä on skeittilauta, Prisman kylttiin on sekin painettu, oikein kaksin kappalein.

torstai 28. huhtikuuta 2016

Tuplatietoisku x 2

Sain juuri äsken tuplatietoiskun tajuntaani. Luin uusinta Image-lehteä. Siinä kerrottiin puffatuista ruoista. Samalla kuuntelin Yle Areenasta eilen eetteriin päässyttä Radio Suomen Aristoteleen kantapäätä.

Olin lukenut puffatusta riisistä, kun Areenasta kuului pätkä (leikisti) 1970-luvun kielitoimiston neuvontapuhelua. Siinä verbiä puffata pidettiin arkisena ja parempana pidettiin sanaa kuohkokypsytetty. On se hienoa, että kieli kehittyy! 

Vai onko?

Pasi Heikuran ohjelmasta opin myös sen, että ruoka-sanan genetiivi lausutaan aina "ruuan", vaikka se kirjoitettaisiin "ruoan". Niin, suomen kieltä ei tosiaankaan aina lausuta niin kuin kirjoitetaan.

Eipä mennyt tämäkään päivä hukkaan, kun opin kaksi uutta asiaa. Kielikukkanen kiittää Areenaa ja Imagea.

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Hyvää suomea!

Hyvää suomen kielen ja Mikael Agricolan päivää! Tänään ojennan värikkään kielikukkasen VR:n tarjoiluille: snack-sanan monikko on tosiaan snackit äkkiseltään ajateltuna. Tällä kertaa Kielitoimiston sanakirja on kuitenkin sitä mieltä, että muoto on snacksit.

Hmm... kummalta diagnosoimme länsiflunssan, VR:ltä vai Kielitoimistolta?

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Monikkomaat ärsyttää, äh! Monikkomaat ärsyttävät!

Image, Image, minkä teit!

Huhtikuun numerossa mielenkiintoisen romaniartikkelin lopuksi kirjoittaja kertoo Unkarin ja Tsekkien koulutetuista ihmisistä.

Voisitteko kertoa, mikä näiden monikkomaiden idea on? Käydään Tsekeissä, Briteissä, Ausseissa... ja Jenkeissä. Itse lupaan pohtia, mikä minua ilmaisussa niin kovin ärsyttää.