sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Kuolleet sielut - elävä kieli

Sain tänään luettua loppuun Nikolai Gogolin Kuolleet sielut. En pitänyt tarinasta, mutta kirja oli opettavainen. Teksti oli nimittäin alkuperäisen, Samuli Suomalaisen (Samuli S.) vuonna 1882 tekemän suomennoksen mukainen. Teksti on elävä (sic!) muistutus siitä, miksi kielen pitää saada kehittyä:

Muutamat osoittivat erinomaisen suurta osan-ottoa Tshitshikow'lle. Niin suuren väenpaljouden siirtäminen oli heidän mielestänsä kamalata. Ruvettiin jo pahasti pelkäämään, että semmoinen väki kuin Tshitshikow'lla on, pian nostaa ilmeisen kapinan. Tähän vastasi polisimestari, ett'ei kapinata ole pelkääminen, sillä sen estämiseksi löytyy ispravnikka-kaptenin valta ja voima, ja ett'ei ispravnikka-kaptenin itsensä tarvitse lähteä liikkeellekään, lähettäköön vaan lakkinsa paikalle, niin jo tämä pelkkä lakki ajaa pöllyttää talonpojat aina perille astikka.

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Olet mitä syöt - siis mitä?!

Haen usein lounaan kaupasta. Mitä tarkoittaa salaattikipponi PicaDeli?

Ehkäpä lyhenne Pick a Delistä?

Mitä vain, kunhan Pica ei tarkoita pica-oireyhtymää, jolloin salaattikipponi olisi täynnä mitä tahansa muuta paitsi ruokaa! Oireyhtymä on saanut nimensä harakan (Pica pica) tieteellisestä nimestä.

Kannattaa miettiä kerran jos toisenkin, kun nimeää yrityksensä.

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Kuoleman omat

Vihreä Lanka uutisoi 6.3.2015 Eurooppaan pyrkivistä siirtolaisista. Kuolemaa symboloi tuttu risti, mutta olisiko tässä yhteydessä ollut osuvampaa valita jokin muu symboli?

Suurin tai ainakin suuri osa tulijoista on muslimeja. Toisaalta kuva kertoo ristin symbolisesta voimasta Suomessa.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Harrastelijat


Kielitoimiston sanakirjan mukaan harrastaja ja harrastelija tarkoittavat samaa. Silti mielestäni Me Naisten vuoden 2014 viimeisessä numerossa olleessa artikkelissa tehdään selväksi että harrastajateatterit ovat puuhastelijoita. (Voi myös olla, että haastateltava itse käytti tuota sanaa.) Suomen harrastajateattereiden edunajaja on kuitenkin Suomen Harrastajateatteriliitto. Olenko ainut, joka aistii eron noissa sanoissa...?